Mitä on apinatestaus? (Monkey testing)

Jos apinalle antaisi tietokoneohjelman testattavaksi, miten apina suorittaisi tehtävän? Lopputuloksena olisi todennäköisesti jono satunnaisia näppäinpainalluksia ja hajonnut tietokoneen näppäimistö. Oliko apinasta siis mitään hyötyä vai ei?

Apinatestauksella (Monkey testing) tarkoitetaan testausta, jossa järjestelmälle annetaan satunnaisia syötteitä ja tutkitaan, miten järjestelmä selviytyy niiden käsittelystä. Usein juuri virheelliset syötteet, joiden käsittelyyn kehittäjät eivät ole osanneet varautua, johtavat järjestelmän vika- tai virhetilanteisiin. Apinatestaus onkin tärkeä työkalu järjestelmän häiriökestävyyden arvioinnissa (robustness). Satunnainen syöte voi myös tuoda uusia out-of-the-box ideoita järjestelmän koettelemiseen ja sillä tavoin antaa uusia keinoja löytää järjestelmän rikkovia bugeja.

On olemassa myös termi fuzz testing (sumea testaus), joka usein esiintyy apinatestauksen yhteydessä. Osa määrittelee termien eroksi sen, että apinatestaus viittaa nimenomaan satunnaisiin toimiin (random actions), kun taas sumea testaus viittaa syötetyn datan satunnaisuuteen (random input data). Toisin sanoen, sumeaa testausta on esimerkiksi se, että syöttää ohjelmalle Excel-taulukon, jonka dataa on muokattu tai rikottu määritelmien vastaiseksi. Apinatestauksen esimerkki voisi puolestaan olla ohjelman käyttäminen painamalla satunnaisesti jokaista käytettävissä olevaa nappia.

Apinat voidaan jakaa älykkäisiin (smart) ja tyhmiin (dumb). Sama pätee myös apinatestauksessa.

Älykkäillä apinoilla on suppea idea järjestelmän toiminnasta, älykkäät apinat tietävät oman paikkansa ja kykynsä ja järjestelmän kyvyt, älykkäät apinat ovat fokusoituneet järjestelmän rikkomiseen ja osaavat raportoida niistä. Tyhmät apinat eivät tiedä mitään järjestelmän toiminnasta, tyhmät apinat eivät osaa syöttää oikeanlaista syötettä, tyhmät apinat eivät tiedä omia tai järjestelmän kykyjä, eivätkä ne toimi suunnitelmallisesti.

Testaamisen ei pitäisi olla päämäärätöntä näppäimistön hakkaamista, mutta silti siitä näyttää aina silloin tällöin olevan hyötyä. Arvelisin kuitenkin, että koulutettu testaaja tulee silti halvemmaksi kuin lennättää simpanssi Espooseen ja opettaa sille koodaamista. Banaanejakaan ei tarvitse ostaa.

Lähteet:
Monkey Testing, Wikipedia. Saatavilla: https://en.wikipedia.org/wiki/Monkey_testing